Kesäkausi on lopuillaan tai on jo oikeastaan loppunutkin. Siksi onkin hyvä muistaa virtavesissä alkaneet syysrauhoitukset. Eli syksyn aikana kanattaa varmistaa, että viimeisemmät tiedot rajoituksista on muistissa. Alta löytyy kooste pykälöistä, jotka voi lukaista muistin virkistykseksi.

RASVAEVÄLLINEN TAIMEN

Leveyspiirin 67º00´N pohjoispuolisissa vesissä vähintään 50 cm.

Leveyspiireillä 64º00´N–67º00´N vähintään 60 cm.

Purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, enintään 45 cm.

Rauhoitusaika: 

• Vuodesta 2019 alkaen kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla.
• Sisävesissä leveyspiirin 64º00´N eteläpuolella kokonaan rauhoitettu. Ei koske taimenta, joka on pyydetty purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.
• Joessa ja purossa 1.9.–30.11.

LOHI

• Vähintään 60 cm.
• Leveyspiirin 63º30´N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 cm.
• Vapaa-ajankalastuksessa 2 lohta/vrk/hlö.

Rauhoitusaika:

• Joessa ja purossa 1.9.–30.11.

HARJUS

• Leveyspiirin 67 º00´N eteläpuolella vähintään 35 cm ja pohjoispuolella vähintään 30 cm.

Rauhoitusaika:

• Meressä kokonaan rauhoitettu.
• Sisävesissä leveyspiirin 67 º00`N eteläpuolella 1.4.–31.5.

Kesä loppuu, kalastus ei

Harjuksen kalastajille voi syksy olla melkoista kulta-aikaa. Kalat ovat aktiivisia ja tankkaavat tulevan talven varalle melkoista vauhtia. Paras aika pyyntiin on päivän kirkkaimmat hetket, eli hiukan ennen puolta päivää sekä pari kolme tuntia iltapäivästä. Sopivat virran reunat syöttävät kuoriutuvia hyönteisiä nälkäisille harjuksille tasaiseen tahtiin.

Toisin sanoen vielä on aikaa mennä pohjoisen harjusvirroille, esimerkiksi Tornionjoen alaosalle. Hyviä paikkoja on vaikkapa Matkakosken ja Vuennonkosken välinen alue. Takavuosina siellä käytiin Ripekankin toimesta useana syksynä. Kirkkaita syyspäiviä, sekä iltaisin komeita auringonlaskuja kelpaa muistella. Aamukuuran sulatellessa heinikoita oli mukavaa hörpätä laavulla nokipannukahvit ja rutistella yöllä kohmeeseen menneitä kahluukenkiä jalalle sopivampaan muotoon. 

Järville pääsee vielä pitkälle syksyyn, vaikkapa kuhaa pyytämään. Perhoseuramme alkusanoissa sanottiin, että seuraan sopii perhokalastajat sekä vaikkapa katiskamiehet sekä naiset. Eli miksipäs perhokalastajan käteen sovi myös vaikkapa tuo jigivapa. Järvillämme on pyydettävää kalaa todella runsaasti. 

Meidän tulisikin arvostaa enemmän myös järvikalaa, se on suurimmalta osaltaan sitä paljon kehuttua ”villikalaa” Kaikkien ruokapöytään olisi varmaankin tervetullut komea kuhafile uunikalana, pannulla paistettuna tai vaikkapa maukkaana keittona.

Syksyisin järvellä on rauhallista ja eväät mukana on mukava rantautua jollekkin kalliolle, poukamaan tai nauttia vaikkapa veneessä niitä maukkaita eväitä.

Suuri Kangaslampi tarjoaa myös hienoa kalastusta syksyn mittaan. Lammella etenkin syksyn kuulaat päivät otollisia hetkiä mennä kalastamaan. Kirjolohet ovat aktiivisia jostain kumman syystä näin syksyn tullen. Pintovia kaloja saattaa näkyä useita yhtäaikaa ympäri lampea. Koivulehdistä syntyy lauttoja ja vetävät puoleensa pieniä hyönteisiä mutta myös kirjolohia. Eli heittoja kannattaa suunnata lehtilauttojen reunoille. Sieltä saattaa saada hyvän ruokakalan siiman päähän.

Toivotan lukijoille mukavaa ja kirkkaita syksyn värejä.