Tervehdys seuran väelle ja muille lukijoille myös. Kyllä ollaan menossa kohti kesää. Järvet alkavat aueta ja samalla virrat saavat koskiin vauhtia. Ja siitä se sitten alkaa pikkukalat tulla koskiin kudulle ja ehkä ne taimenetkin joihinkin koskiin tulee syönnökselle. Vuosia sitten kuljettiin Keihärillä toukokuun 19pvä:n aikoihin. Siellä juniorit näkivät taimenia, jotka iskivät pikkukalojen parviin. Jokunen taisi olla isokin. Siron keittiössä piti sitoa niin iso tinseli kuin tarvikkeista sai tehtyä. Isomus kävi perhossa, mutta onneksi ei jäänyt koukkuun kiinni. Kuitenkin olisi sillan pilarin väärältä puolelta alavirtaan painutut. Kahlaaja ei sinne olisi päässyt, mutta hyvä näitä on muistella. Taimenta ei enää samalla tavalla ole.
Tenolla taitaa tapahtua nyt hiukan enemmän kun kalastusta rajoitetaan. Ja se on hyvä asia lohen suhteen, mutta yrittäjille huonokin asia. Tätä rajoitusta olisin laittanut jo paljon aiemminkin. Alla yle.fi sivustolta asiaa.
Suomi ja Norja esittävät koko Tenojoen vesistön sekä vuono- ja merialueen käsittävää kieltoa lohenkalastukseen kalastuskaudelle 2021. Väliaikainen kielto koskisi sekä vapakalastusta että lohen pyyntiin tarkoitettuja kiinteitä pyydyksiä eli patoa, kiinteää verkkoa ja kulkutusverkkoa. Rajoitusalueeseen kuuluisivat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Yhtenäinen rajoitusalue kattaisi siten Tenon lohipopulaation koko elinkierron. Tenon populaatioon kuuluu yhteensä 30 eri lohikantaa.Muiden kalojen pyynti kuitenkin jatkuu ja Tenolle esitetään tätä varten uuden tyyppistä vapakalastuslupaa. Suomen ja Norjan väliset neuvottelut Tenon kalastuksesta on saatu päätökseen. Peruste poikkeukselliselle rajoitukselle on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila. Lohikantojen elpyminen ei ole edennyt odotetusti nykyisillä kalastusmääräyksillä. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä. – Päätös on kova erityisesti Tenolaakson paikallisille, mutta tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla myös tulevaisuudessa. Suomen kannalta ratkaisevaa on, että Norja on osaltaan valmis rajoittamaan kalastusta merellä ja vuonossa. Neuvottelutulos on poikkeuksellinen mahdollisuus turvata lohta koko sen elinkierron alueella, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo ministeriön tiedotteessa.
Tällä hetkellä on tultu tuohon suuntaan tulevia päätöksiä tekemässä. Voi olla, että harjusta saa kalastaa, mutta siinäkin on rajoitusta varmaankin. Ja myös kiintiöt siihenkin pitää olla. Kuka nyt tarvitsee montaa kymmentä harjusta/vrk?
Suomessa ollaan näissä asioissa aikalailla lapsenkengissä. Taimen tuhottiin ensin ja onko nyt sitten lohen vuoro? Tässäkään ei olla kuultu ns.maanomistajia eli paikallisia. Jossakin muussa päätöksessä harrastajat on se osa joka saa päättää. Oliko vuosi 2020 se viimeinen kesä? A.E.Järvisen kirjassa on muistelot Tuntsajoesta. Järvinen saapui ensimmäisen kerran 1933. Tuo joki lumosi hänet. Sinne hän palasi aina uudelleen, haaveili jopa asettuvansa sinne pidemmäksi aikaa. Kalainen joki täytti hänen toiveensa. Sodan myötä entinen Kuolajärvi menetettiin rajan toiselle puolelle. Nykyisen Sallan kunnalle jäivät vain Tuntsan latvavedet. Järvinen kirjoitti 6.4.1940 ”Tuntsa on menetetty! Korvaako sitä enää mikään” Onko Tenosta samanlaisia muistoja hyvistä lohivuosista?
Noita tekstejä kannattaa miettiä, ottaako vain ruokakalan ja on siihen tyytyväinen. Vai täyttääkö lohella, harjuksella, siialla tai taimenella pakkasen kaikki lokerot.
Alkukesää odotellaan.
t.Pj